Etusivulle
0,00 €
Jyrki Siukosen tietokirja käsittelee modernin taiteen vastaanottoa 1900-luvun alun Suomessa: maan kulttuuritoimittajat suhtautuivat avantgardeen tuolloin yksimielisen kielteisesti. Kuvataiteilija Mika Vesalahti vertaa analyysissään ajan ahdasta asenneilmastoa nykyaikaan todeten, että yleisöltä, kriitikoilta ja päättäjiltä puuttuu 2020-luvullakin rohkeutta ottaa uudenlaista taidetta vastaan.
Kriitikko Suvi Aholalta kuoli isä, Kati-Annika Ansakselta saman ikäinen isoäiti. Ansaksen esseekokoelma Päätöstili (Avain, 2024) on sarja henkilökohtaisia, tunnustuksellisia tekstejä poisnukkuneesta läheisestä. Ahola pohtii arviossaan modernin kuoleman outoutta, työläyttä ja makaabereja puolia.
Tekoäly on kääntänyt filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija Lauri Järvilehdon tuoreen tietokirjan englanniksi, kerrotaan Tammen tiedotteessa. Särön haastattelussa kävi ilmi, että tiedote antaa harhaanjohtavan käsityksen konekäännösten laadusta. Kirjallisuuden kääntäjien edunvalvontajärjestö näkee konekääntämisessä useita laadullisia ja tekijänoikeudellisia ongelmia.
Tekijänoikeuksilla suojattu kirjallisuus, kuvataide ja musiikki ovat tekoäly-yhtiöille ilmainen tuotantoväline, toteaa kirjailija, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen. Riittääkö meille pidemmän päälle siloteltu, keskiarvojen pohjalta luotu kuva ihmisyydestä?
Helsinkiläisen Q-teatterin parhaillaan esittämä sovitus Dostojevskin Rikoksesta ja rangaistuksesta tuo ajattoman tarinan onnistuneesti nykypäivään, kirjoittaa esseisti ja suomentaja Tuukka Sandström. Vallankäytön mystifioinnin, sovituksen ja armon teemat tarjoavat nykykatsojalle osuvaa pohdittavaa.
Kaunokirjailija tai kääntäjä käsittelee sanoja eri tavoin kuin luonnontieteilijä, tutkija tai tietokirjailija. Runon kääntäjän on harkittava, onko mielekkäämpää löytää tekstissä esiintyvälle eläinlajille tai kasville täsmällinen tieteellinen termi vai valita epätarkempi ilmaisu oikeanlaisen mielikuvan välittämiseksi, kirjoittaa runoilija ja suomentaja Kai Nieminen.
Bianca Censorin paljastava pukeutuminen ei välttämättä ole merkki hänen alistetusta asemastaan, kuten monet toimittajat ovat tulkinneet. Kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti Taina Saarikiven mukaan media on sivuuttanut tapauksessa olennaiset kysymykset luokasta, epänormatiivisesta seksuaalisuudesta, itseilmaisusta, taiteesta ja tirkistelystä. Kohu on hänen mukaansa esimerkki naisen ruumiiseen ja seksuaalisuuteen yhä kohdistuvasta voimakkaasta normittamisesta.
Arthur Schopenhauerin vastikään suomeksi ilmestynyt Tahdottoman tietämisen autuus sisältää Maailma tahtona ja mielteenä -teoksen estetiikkaa käsittelevät osat. Kirjailija ja toimittaja Jussi K. Niemelä ruotii esseessään Schopenhauerin käsityksiä neroudesta, taiteesta, keskinkertaisista ”poropeukaloista” ja havaitsemisesta.
Onko yhteiskunnan keskusteluilmapiiri todella niin polarisoitunut kuin millaisena media sen esittää? Viestinnän tutkija Maarit Mäkinen pohtii artikkelissaan, ylläpitääkö tai jopa vahvistaako media vastakkainasettelua suosimalla kärjistyksiä ja esittämällä käsiteltävät aiheet kaksinapaisina. Jakautuneeksi koettu ilmapiiri saa osan ihmisistä vetäytymään kansalaiskeskusteluista täysin, mikä tietää demokratialle huonoa.
Jyri Vartiaisen kolmiosaisen, kaikkiaan lähes 600-sivuisen Kootut runot -teossarjan (ntamo, 2021–2024) perussävy tempoilee haudanvakavan apollonisen kontemplaation ja yllättävistä rinnastuksista kumpuavan viiston huumorin välillä, kirjoittaa Miikka Laihinen arviossaan.